Tutustuin Tuuloksen historiaan ja paikallispolitiikkaan sen todellisen tietäjän, eli Vesa Kaloisen kanssa. Tämä tuuloslaiseen tapaan ystävällinen ja yhteisöllinen opettaja kertoi kattavasti asioista, juttuja riittäisi moniin blogiteksteihin, mutta rajattiin tällä kertaa ajankohtaisimpaan, eli vaikuttamiseen.

Vesa Kaloiselta kokemusta löytyy yrittäjänä, metsätaloudesta, kauppakeskusisäntänä, tapahtumajärjestäjänä, hirvimetsältä ja valokuvauksesta ihan maailmalle päättyneeseen kuviin asti. Tässä vain muutamia mainitakseni.

Tämä politiikan konkari on aloittanut poliittisen uransa vuonna -72 nuorisolautakunnasta. Vuodesta -84 hän on toiminut varsinaisessa valtuustossa. Poliittinen ura kunnallispolitiikassa on vaikuttava. 8 kautta valtuustossa, myös puheenjohtajana. 5 kautta eli 20 vuotta Tuuloksen aikana ja 3 kautta Hämeenlinnan aikana. Hallitustenkin pöydän ympärillä hän istui yli 20 vuotta. Yhteensä poliittista uraa on siis kertynyt yli kolmen vuosikymmen ajan! Kokouksia on tullut istuttua lukematon määrä!

Vuonna 2009 Tuuloksen kunta yhdistyi Hämeenlinnan kaupunkiin

Keskustelimme Vesan kanssa pitäjien valtuutetuista, he kokoontuivat keskustelemaan yhteisistä asioista. Korona kuitenkin pysäytti tämän kehittämisen. Valtuutetuilla oli eri teemoja kuten palveluverkosto ja vapaa-ajan asunnot.

Nykyään kaupunginhallitus päättää mm. sivistystoimesta ja teknisestä puolesta, mutta koko sosiaali- ja terveyspalvelujen puoli on nykyään Oma Hämeen alaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin budjetista katosi yli puolet. Tämän vuoksi pitäjäämme tulisi kuulla paitsi kaupungin päätöksenteossa, mutta myös Oma Hämeen puolella. Nyt ei ole tällaista tahoa, joka pitäjäämme edustaisi molempiin suuntiin ja toimisi pitäjämme edunvalvojana.

Olisi yhdessä pohdittava, miten saamme äänemme kuuluviin jo valmisteluvaiheessa

Kaupungin päätösten lyhyt oppimäärä: Ensin laaditaan budjetti ja vuosisuunnitelma. Budjettiin laaditaan käyttötalous ja investointiosa. Tämän jälkeen virkamiehet alkavat valmistella isoja ja pieniä asioita näiden suunnitelmien pohjalta. Tässä kohtaa on myös virkamiehen aktiivisuudesta kiinni, kuinka laajasti hän toteuttaa kuulemisia. Lämpimät suhteet pitääjäämme olisivat tässä kohtaa suureksi eduksi.

Tämän jälkeen asia menee lautakuntaan, kaupungin hallitukselle ja lopulta valtuustolle. Vasta tämän jälkeen päätöksistä tiedotetaan asukkaille. Pysyäkseen perillä tulisi päätöksentekoa ja valmistelua seurata esityslistoista ja pöytäkirjoista. Valtuutetuilla on laajempi mahdollisuus saada tietoa asioista. Valtuustossa istuva edustaja voi myös tehdä aloitteita, mutta harvoin ne menevät läpi. On siis äärimmäisen tärkeää, että pitäjäläisemme äänestävät kunnallisvaaleissa ja valtuutetut pitävät kaupunginvaltuustossa asioitamme pinnalla. Pienessä pitäjässä jokainen ääni ratkaisee.

Tärkeää olisi myös, ettei kantakaupungin ja pitäjien välille syntyisi vastakkainasettelua, vaan kunnioitus olisi vahvaa molempiin suuntiin. Pitäjässämme on myös pohdittava, miten saada pidettyä äänemme kuuluvissa kaupungin päätöksissä. Yksi vaihtoehto tähän olisi maaseutuohjelma. Viimeksi sellainen on tehty 2009, mutta siitä puuttui konkretia. Ihanne olisi, jos laadittaisiin Tuuloksen kehittämisohjelma. Siihen kirjattaisiin kuka, koska, kuinka ja mitä tekee. Ohjelmalle tulisi määrittää myös määräajat, jotta asiat tulee hoidettua. Se voisi koskea lähitulevaisuutta 1-2v päähän, mutta myös pidemmällä tähtäimellä 5-10 vuoden päähän. Tätä voisi olla tekemässä työryhmä, jossa olisi paikallisista osaajia, valtuutettuja, yhdistysten vetäjiä ja vapaaehtoisia. Siten, että kaikkien pitäjäläisten ääni tulisi kuulluksi vauvasta vaariin, erityisesti nuorten ääni olisi tärkeä saada kuuluviin.

Pitäjäpäivät

Pitäjäpäivät olisivat myös yksi konkreettinen keino saada pitäjämme erinomaisuutta kuuluviin ympäri maan, erityisesti pääkaupunkiseudulle. Pitäjäpäivät voisi järjestää Lammin , Hauhon ja Tuuloksen yhteistyönä vaikka kauppakeskus Tuulosessa, johon yritykset, kaupunki ja kolmas sektori, voisivat tulla edustamaan ja esittelemään palveluitaan. Ymmärrän tämän ajatuksen täysin. Itsekin pk-seudulta muuttaneena, en ollut koskaan kuullut Tuuloksesta. Miten tavoittaa esimerkiksi ne Hämeenlinnaan muuttavat ulkopaikkakuntalaiset, jotka etsivät pysyvää kotia?

Tärkeä asia nostaa on myös maankäyttöpolitiikka. Uudistaloille on tehtävä houkuttelevia rakennuspaikkoja. Pitäjäneuvosto onkin jo vienyt asioita eteenpäin, vaikka sitä ei virallisena tahona ole vielä ollutkaan. Hämeenlinnassa on ollut poikkeuksellisen vaikeaa muuttaa vapaa-ajan asuntoja vakituisiksi asunnoiksi. Asiaan on yhdessä vaikuttaen saatu muutosta, mistä johtuen sen muuttaminen on nykyään helpompaa. Hauholaiset ovat olleet aktiivisia ja käynnistäneet keskustelua.

Pitäjämme tärkeät vieraat, mökkiläiset

Mökkiläiset ovat ehdottomasti tekijä, jota tuuloslaisten tulisi ottaa huomioon. Kauppakeskus Tuulosen vaikuttavuusalueella on jopa huikeat 7000 mökkiä! Tuuloksen asukasluku vuonna 2009 oli 1640, luku ei ole paljon muuttunut, väkiluku siis moninkertaistuu kesäaikana!

Pitäjäläistemme tulisikin pohtia, miten tavoittaa mökkiläiset ja saada tänne houkuteltua asukkaiden lisäksi myös mökkiläisiä palveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Heräsikö sinulla hyviä ajatuksia ja ideoita näihin teemoihin? Otahan yhteyttä ja kehitetään Tuuloksesta, jos mahdollista, entistäkin houkuttelevampi pitäjä asukkaille, mökkiläisille ja yrityksille!

Tuulosterveisin, Maria